FIS-hiihdot Ristijärvi ja Petoteamin uusi fanituote

Viime viikonloppu vierähti Kainuun maisemissa, kun Ristijärvellä kilpailtiin FIS-hiihdoissa perjantaista sunnuntaihin. Pidennetty viikonloppu alkoi perinteisen sprintillä, välissä hiihdettiin vapaan normaalimatkat ja viikonlopun päätteeksi vuorossa oli vielä perinteisen normaalimatkat. Hiihdin koko rahan edestä eli numerolappu oli päällä jokaisena kolmena päivänä!

Perjantain sprinttiin olin kasannut itselleni melko paljon painetta, koska viimeisimmästä sprintin jatkopaikasta oli vierähtänyt tovi jos toinenkin. Viivalla oli lukuisia MC-tason miehiä ja arvokisamitalisteja sekä kansallisen tason kärkimenijöitä, joten karsintahiihto ei todellakaan ollut itsestäänselvyys!! Viime aikojen hyvä positiivinen vire antoi kuitenkin luottoa omaan tekemiseen, vaikka pieni epävarmuus silti otti valtaa. Karsintahiihto sujui kuitenkin melko hyvin, vaikka hätäilyksihän se meni radan viimeisessä nousussa, joka oli erittäin pitkä ja uuvuttava! Jatkopaikka irtosi 19. sijalla, pääsin pitkästä aikaa hiihtämään sprintissä erähiihtoja, joihin saatoin lähteä nyt rennoin mielin.

Erähiihdoissa meno parani entisestään ja pitkästä aikaa itselläni oli sprintissä sellasta tarvittavaa meininkiä, joka on ollut kadoksissa melko kauan!! Taistelin loppusuoralle asti suorasta jatkopaikasta, mutta jäin lopulta kolmanneksi erässä eikä aikavertailunkaan kautta ollut enää asiaa välieriin. Tämä harmitti vähän aikaa maalintulon jälkeen, mutta suhteellisen nopeasti osasin kuitenkin poimia ne lukuisat positiiviset asiat päivästä matkaan ja suunnata valmistautumaan seuraavien päivien kisoihin! Sijoituksekti muodostui lopulta 16. sija erittäin tasokkaassa kilpailussa.

Lauantain vapaan 10km kisaan asetin itselleni tavoitteeksi tehdä tasapainoinen vapaan hiihto, jossa pitäisi pystyä pitämään itseäni ahtaalla alusta asti, mikä oli tuottanut aikaisemmin hieman ongelmia. Ristijärven 5km rata tarjosi haastetta muutamine pitkine työpätkineen. Edellisen päivän pitkä sprinttipäivä tuntui jäsenissä, mutta sain mielestäni tehtyä oman tasoisen vapaan kilpailun ja sain laitettua itseni kunnolla ahtaalle kilpailun aikana. Tuloslistassa nimi löytyi puolivälin tienoilta, 37. sijan kohdalta. Suorituksia on peilattava omaan tasoon ja pystyin olemaan suoritukseen melko tyytyväinen. Töitä riittää, mutta suorituksista on pystyttävä löytämään myös niitä positiivisia puolia, jotka varmasti helpottaa tekemistä sitten jatkossa!

Sunnuntaina vuorossa oli vielä 10km perinteisen kilpailu. Kaksi tiukkaa kisapäivää oli jo takana, mikä ei voinut olla tuntumatta koko kropassa. Tunnustelin kuitenkin, että lihaksisto tuntui jopa paremmalta kuin lauantaina. Kisan alusta asti hengitys tuntui kuitenkin erittäin raskaalta ja pinnalliselta, mikä tarkoitti sitä, että aivan kaikkea ei pystynyt ottamaan irti sieltä puolelta kisan aikana. Asiaan varmasti vaikutti edellisen kahden päivän kovat kilpailut ja erittäin kostea ilma kilpailupäivänä. Koko kisa mentiin siis pieni rajoitin päällä, mikä varmasti osaltaan vaikutti lopputulokseen. Sain puristettua itsestäni silti kaiken jälleen irti ja nostettua muutaman sijan kisan lopussa. Maalissa saikin jälleen keräillä itseään hetken ajan ennen kuin suuntasi lämpimän mehumukin äärelle. Loppusijoitus löytyi jälleen puolivälin tienoilta 27. sijalta. Odotin hieman parempaa sijoitusta, mutta tuntemuksiin nähden tuloskin oli suht ok, mihin en voinut olla pettynyt. Viikonlopun kaikki tulokset löytyvät tästä.

Kokonaisuudessaan voin olla tyytyväinen viikonlopun suorituksiin. Paras fyysinen vire jäi perjantain sprinttiin, mutta lauantain ja sunnuntain hiihdotkin olivat tasapainoisia vetoja, jotka palvelivat varmasti harjoituksellisesti erittäin hyvin! Loppusyksy/alkutalvi ei ole ollut kaikista helpoin ja vire on ollut välillä täysin kadoksissa, joten lähiviikkojen oikea suunta on antanut jälleen tervettä itseluottamusta ja uskoa omaan tekemiseen. Nyt on aika rauhoittua hiljalleen joulun viettoon ja pitää pieni treenitauko ennen tammikuun kovia kilpailuita, joissa toivottavasti oikea suunta saa jatkoa ja kulku on jälleen napsun tai pari parempaa!

Petoteamin uusin fanituote: PETOVOITEET. 10€/kpl

Ps. Ristijärven kisoista ei tullut otettua kuvia niin täytyyhän joku kuva olla päivityksen yhteydessä. Nimittäin Petoteamin viralliset voiteet haluavat nyt voidepakkiisi! Hanki hienolla designilla varustetut yleisvoiteet talvikeleille ja tuet samalla tiimiä! ;) Lisätietoja Facebookista tai meikäläiseltä :)

Jouluisin terveisin,

Vellu

Jyväskylän ensilumenhiihdot 10.12.2016

Lauantaina kisattiin Jyväskylän ensilumenhiihdoissa perinteisellä tyylillä molemmille tutulla Laajavuoren ensilumenladulla, jossa on viime vuosina tullut tehtyä eniten treenejä alkutalvesta. Kisabaana oli 2km pitkä ja kaikin puolin erittäin loistavassa kunnossa!  Kisamatkana Riksulla oli 6km ja Vellulla puolet pidempi 12km. Reitti on hyvin tasatyöntöpainotteinen ja molemmat puntaroivat vielä aamulla lähteäkö kisaan pitojen kanssa vaiko pelkästään tasatyönnöllä. Kisapäivän olosuhteet kuitenkin näytti sen, että molemmat päätyivät hiihtämään pitosuksilla, mikä osoittautuikin molemmille onnistuneeksi ja oikeaksi valinnaksi.

Riksun kommentit:
Kisa käynnistyi hyvin ja pyrin hiihtämään vuorohiihtopätkät mahdollisimman rennosti ja tasaisemmilla pätkillä tasurilla kiristämään vauhtia. Kisan hiihdin käytännössä yksin ilman peesiapuja, mutta onneksi väliajat ja edestakainen latu mahdollisti, että pystyin vähän seuraamaan millaista se oma vauhti on verrattuna muihin. Kisan vauhdinjako oli ihan onnistunut ja tuntemuksiltaan meno oli taas vähän parempaa verrattuna viime viikkoon. Lopulta tiukassa kisassa viiden sekunnin sisällä oli kolme naista ja sijoitukseni tuloksissa neljäs ja noin puoli minuuttia kärkeen. Tulokseen voi olla tyytyväinen, mutta parannettavaakin jäi!

Oikeaan suuntaan ollaan menossa! Jatketaan harjoituksia ja mennään kohti ensi lauantain Tampereen FIS-kisoja, missä on tarjolla 10km perinteisellä.

Comments by Vellu:
Lähdin matkaan rennon reippaasti ja sain kuulla väliajoista, että alkuvauhti on ollut suht pirteää. Uusi suksi tuntui liukkaalta, joten oli mukava päästellä menemään vauhdikkaalla ensilumenladulla. Kisan puolivälissä huomasin, että tuttu hahmo oranssissa trikoossa, Jelosen Henkka, oli ottamassa meikäläisen kiinni puolella minuutilla, joten päätinkin, että siinä olisi kyytiä tarjolla kisan toiselle puoliskolle. Pääsin päivän voittajan Henkan peesiin puolivälin jälkeen, missä pystyin hiihtämään ongelmitta viimeiset kierrokset maaliin asti ollen lopulta tuloksissa 3. sijalla.

Kilpailu oli selkeästi kauden paras tähän mennessä ja hiihdossa oli aika ajoin jo tekemisen meininkiä, varsinkin siinä vaiheessa, kun pääsin Henkan peesiin. Oma vauhdinpito kisassa tuottaa vielä pieniä ongelmia, mutta päästessäni hiihtämään toisen hiihtäjän peesissä kisan aikana, pystyn silloin tuottamaan kovempaa vauhtia ja pitämään itseäni paremmin ahtaalla. Omaan vauhdinpitoon tulee panostaa entisestään jatkossa, jotta asia korjaantuisi. Jyväskylän kisa antoi kuitenkin taas paljon positiivisia merkkejä ja itseluottamusta omaan tekemiseen. Hiihto tuntui teknisesti suht hyvältä ja kisapäivänä oli kokonaisvaltaisesti varsin mukava vire päällä. Tästä jatketaan hyvillä mielin kohti ensi viikonlopun FIS-hiihtoihin Ristijärvelle, jossa matkoina ovat pertsan sprintit ja molempien tyylien normaalimatkat.

Miesten TOP-6.

Jyväskylän kisan tulokset tästä.

Talvisin terveisin,

Riksu & Vellu

Lempäälän Tykkihiihdot tarjosi positiivisia merkkejä

Viime viikonloppuna lauantaina kisailtiin Lempäälän tykkihiihdoissa vapaan normaalimatkoilla. Riksulla matkana oli 5km ja Vellulla 10km reilun kilometrin baanalla. Kierroslaskentaan saikin keskittyä huolellisesti, jotta oikea määrä kierroksia tuli lopulta hiihdettyä. Mites kisat menivät?

Vellu:

Parin viikon kisatauon jälkeen päästiin jälleen tositoimiin. Harjoituksissa meno on tuntunut aika ajoin kohtuulliselta, joten saatoin odottaa suht positiivista menoa lauantain kisasta. Sain aikaiseksi tasaisen vedon ilman suuria notkahduksia. Yritin pitää hiihdon rentona, mikä varsinkin vapaalla unohtuu itselläni melko nopeasti. Puoleen matkaan olin aivan kärkikamppailuissa, mutta pieni hyytyminen useammilla osa-alueilla verotti kilpailun toisella puoliskolla ja maalissa oli tyytyminen 4. sijaan noin 25 sekuntia voittajasta.

Kilpailu antoi kuitenkin paljon positiivisia merkkejä itselleni. Vireystila ja yleinen meininki on nyt selkeästi menossa parempaan suuntaan ja kilpailussa meno tuntuu aika ajoin suht vahvalta. Nämä kilpailut toimivat loistavina kovina harjoituksina, jotka osaltaan vievät kuntoa eteenpäin. Edetään maltilla eteenpäin ja nostetaan vauhtia kisa kisalta!

Riksu:

Aikalailla samanlaisia ajatuksia myös itselleni jäi Lempäälän kisasta. Viimeksi kilpailin Rovaniemellä ja sen jälkeen suuntasin viikoksi Leville. Siellä sain tehtyä hyvän leiriviikon ja onnistuneita harjoituksia. Tuntemukset treeneissä ovat olleet koko ajan parempia, mutta silti pientä jänskätystä oli ennen kisaa, miten se kisavauhti lähtee sujumaan. Kisa hiihdettiin aika lyhyellä radalla, jossa ei sen ihmeempiä palautusjaksoja ollut tarjolla. Aloitin kuulostellen ensimmäiset kierrokset ja kahdelle viimeiselle kierrokselle pyrin kiristämään vauhtia. Hiihto oli tasapainoinen, onnistuin etukäteen mietityssä vauhdinjaossa ja palkintona siitä oli 2.sija!

Kisa kisalta tuntemus ja vauhti ovat parantuneet, joten tästä on hyvä jatkaa! Hyvällä fiiliksellä jatketaan harjoituksia ja mennään kohti seuraavia kisoja!

Tulokset Lempäälän tykkikisoista löytyvät tästä.

Talvisin terveisin,

Vellu & Riksu

Rovaniemen Suomen Cup 19.-20.11.

Toinen kisaviikonloppu oli vuorossa Rovaniemen Suomen cupissa 19-20.11. Lauantaina kisattiin vapaan sprintissä ja sunnuntaina perinteisen normaalimatkoilla. Pakkaset olivat väistyneet ja tilalle tulivat plussakelit ja vesisade. Viikonlopun aikana sadetakki olikin tarpeen, kun sää vaihteli lumirännän ja vesisateen välillä. Ohessa molempien kommentit viikonlopun kisoista. 

Riksu: 
Lauantain sprintin karsinnassa meno tuntui aluksi melko tahmealta ja vauhdin lisääntyessä hiihtäminen meni melkoiseksi säheltämiseksi. Maalissa sai jännittää miten aika riittää ja täpärälle se menikin. Karsinnassa sijalle 30 ja paikka erävaiheeseen. Erähiihto käynnistyikin paremmin ja alkukiihdytyksen jälkeen pääsin hyvin joukon neljänneksi. Hiihto tuntui paremmalta, mutta lopussa peesistäni kaksi hiihtäjää meni ohi ja jäin lopulta erän kuudenneksi. Lopullinen sijoitus siis sama kuin karsinnassa. 

Seuraavan päivän perinteisen 10km oli sitten vesikelissä taistelua 3x3,3km lenkillä. Ensimmäinen kierros meni hyvin ja tuntemus oli ok. Keli oli kuitenkin aika raskas, töitä sai tehdä ja ilmaisia metrejä ei hirveesti ollut. Aikaero kärkeen kasvoi järkyttävän isoksi ja sijoitus lopulta 34. Mitään tykkihiihtoa en itseltäni odottanutkaan ja hiihdossa oli kuitenkin hyviä signaaleja ja tästä jatketaan eteenpäin! Kisojen jälkeen jatkoin reissua vielä pohjoisemmaksi ja leireilen nyt viikon verran Levin lumilla. 

Vellu:
Lauantain sprintti antoi paljon positiivisia signaaleja jatkoa ajatellen. Jatkopaikka jäi vaivaisen puolen sekunnin päähän ja olin 34. karsinnassa. Mutta kuten sanottua, hiihdossa oli vahvempaa tunnetta kuin pitkään aikaan ja suoritus muistutti jo sprinttihiihtoa! Niukka karsiutuminen tietenkin harmitti, mutta suoritus osoitti, että oikeaan suuntaan ollaan ehdottomasti menossa!

Sunnuntaina Henkka oli hienosti 11. Muut neljä Petoa oli lopulta 9sek sisällä toisistaan sijoilla 39-44.

Sunnuntain kisasta odotin parempaa tuntemusta. Hiihto oli koko ajan tasapaksua suorittamista eikä lihaksiston vireystila ollut lähelläkään lauantain tasoa. Hiihto oli kuitenkin ehjä ja se palveli erittäin hyvin tulevia kisoja ajatellen. Tuntemukseen nähden suoritus ja sijoitus oli kuitenkin ihan OK. Loppusijoitus oli lopulta 43. Nyt jatketaan hetki harjoittelua Vuokatin maisemissa. Seuraavaa kilpailua ei olla vielä lyöty lukkoon, mutta numerolappu on todennäköisesti seuraavan kerran päällä joulukuun alkupuoliskolla. Tästä lähdetään rakentamaan parempaa kulkua kohti talven karkeloita! 

Seuraavaan kertaan!

Riksu & Vellu

Vuokatin Suomen Cup 29-30.10.

Kisakausi käynnistyi Vuokatissa menneenä viikonloppuna. Lauantaina hiihdettiin perinteisen sprintti ja sunnuntaina vapaan viestit, jossa naisilla oli 3x4km.

Matkustin Vuokattiin jo keskiviikkona, mutta alkuviikolla iskenyt flunssa veti mietteliääksi onnistuisiko kisakauden avaaminen sittenkään viikonloppuna. Päätin edetä maltilla päivä kerrallaan kuulostellen olotilaa ja tehdä kaikkeni, että tervehtyisin ja pystyisin ainakin sunnuntain viestissä hiihtämään. Perjantaina olo oli jo ihan hyvä, joten päätin startata seuraavan päivän sprinttiin.

Lauantain sprinttiin lähdin ilman sen kummempia odotuksia. Karsinnassa hiihto tuntui aikamoiselta säheltämiseltä, mutta 15.sija ja jatkopaikka kuitenkin irtosivat. Kisapäivä jatkui siis erähiihdolla, jossa meno tuntui jo vähän paremmalta ja lopulta olin omassa alkuerässäni kolmas. Lopputuloksissa kauden avauskisassa 15.sija, johon voin olla tyytyväinen näin kauden ensimmäisessä kisassa.

Naisten joukkue kisan jälkeen.
Kuva: Tero Vehkamäki

Sunnuntaina oli viestien vuoro, johon lähdimme Jämin Jänteen naiskolmikolla. Itsellä oli edessä avausosuus, joka on muodostunut jo tutuksi osuudeksi edellisissäkin viesteissä. Pääsin starttaamaan hyvin ja sain hyvät asetelmat. Kuitenkin jo aika varhaisessa vaiheessa myös huomasin, että joudun helpoilla pätkillä ja alamäessä tekemään muita enemmän hommia. Tämä söi voimia ja mieltä, mutta tuntemuksiltaan hiihdossa oli myös hyviäkin signaaleja. Vaihdossa olin todella pettynyt millaisella sijoituksella toin viestin vaihtoon. Onneksi kyseessä oli viesti ja tytöt saivat hienosti nostettua sijoitusta ylöspäin. Lopulta Jämin Jänteen naisten joukkue ylsi 7. sijalle!

Kokonaisuudessaan viikonlopusta jää käteen paljon hyvää, mutta myös paljon pohdittavaa. Alkuviikon flunssa varmasti osaltaan verotti parhaimman terän, sillä mitään valmistavia kovia harjoituksia en ennen viikonloppua tehnyt lainkaan. Siihen nähden voin olla ihan tyytyväinen viikonlopun saldoon. Tästä jatketaan kohti huomattavasti parempaa kulkua ja Rovaniemen Suomen cupia 19-20.11!

-Riksu

Hiihtokausi avattu! Vuokatin Suomen Cup.

Termosta vaan! Eletään lokakuun viimeistä päivää ja kilpailukausi on jo avattu. Viime viikonloppuna käytiin Suomen Cupin kisat Vuokatissa. Lauantaina oli pertsan sprintit ja sunnuntaina vapaan viestit. Miten syys-lokakuu on mennyt ja mitä jäi käteen avausviikonlopusta? Kelataan hetki taaksepäin ja katsotaan miten tähän pisteeseen on tultu.

Syys-lokakuu meni kokonaisuudessaan treenillisesti suht hyvin. Kokonaiskuormituksen kanssa oon ollut aika ajoin melko sillassa, mutta parhaani mukaan olen yrittänyt sitä hallita. Syyskuun loppupuolella tein hyvän treeniviikon Vuokatissa, jolloin myöskin ensimmäiset hiihtokilometrit keräiltiin hiihtoputkessa. Lokakuun puolenvälin aikoihin kävin toistamiseen Vuokatissa Yokon testileirin merkeissä ja hiihtotuntumaa sai melko kivasti plakkariin. Jämin hiihtoputkessakin tuli vielä käytyä viikonloppuleiri ennen kisaviikonloppua, joten hiihtotuntumaa ja laadukkaita treenejä sain tehtyä hyvin alle. Näistä lähtökohdista lähdin hyvällä fiiliksellä kohti ensimmäistä kisaviikonloppua, toki ilman mitään sen suurempia odotuksia. Ajatuksena oli lähteä vetämään hyvät rennot hiihtovedot ja katsoa sitten mihin se riittää. No, mites ne kisat lopulta meni?

Molempien päivien tulokset voisin laittaa suoraan öömappiin eikä niitä sieltä tarvitse hirveästi kaivella tulevaisuudessakaan. Erittäin ponnetonta hiihtoa molempina päivinä!!! Lauantain sprintissä tasatyöntö muistutti enemmän lehmän matelemista eikä kropasta lähtenyt minkäänlaista tehoa irti. Sunnuntain viestiavaus jatkoi siitä, mihin lauantaina jäätiin eli hiihtosuoritukset muistutti enemmän lenkkeilyä kuin kilvanhiihtoa. Lihaksisto ei pystynyt ylläpitämään kroppaa ahtaalla eikä tehoja löytynyt. Kun lihaksistossa ei ole tehoa eikä terävyyttä, huippusuorituksia ei voi odottaa, varsinkaan minun kohdalla. Olimme lopulta viestissä 25. sijalla, joka ei vastannut todellakaan odotuksiamme. Oma heikon suorituksen jälkeen emme pystyneet taistelemaan valitettavasti haluamistamme sijoituksista, koska eroa tuli jo avausosuudella aivan liikaa. Jätkät taistelivat kuitenkin hienosti viestin maaliin! Seuraavalla kerralla uusiksi paremmalla menestyksellä! Mikä sitten selittää omat ponnettomat hiihtosuoritukset?

Kuva: Jussi Simula

Kokonaiskuormitus on jälleen kerran luultavasti hieman kiepsahtanut rajan toiselle puolelle ja kroppa on väsynyt kaikin puolin. Olen huomannut useasti onnistuvani uskottelemaan itselleni, että hyvinhän tässä jaksaa, vaikka käsijarrua tulisi vetää välittömästi! Löydän itseni montusta usein hieman liian myöhään. Tarvitsen näemmä aina täystyrmäyksen ja faktaa itselleni, että uskon olevani oikeasti väsynyt. Viikonloppuna se taas tuli! Todiste, että otahan vähän helppoa.

Nyt on otettava hetki treenillisesti kevyesti ja nollattava tilanne niin henkisesti ja fyysisesti! Olen harjoitellut hyvin ja treeneissä on ollut positiivisia välähdyksiä säännöllisesti koko harjoituskauden aikana, myös lähiaikoina, joten olen siltä osin luottavainen, ettei tässä kovin suuresta asiasta ole kysymys. Se kuitenkin vaatii selkeästi kevyemmän jakson tähän väliin!

Tarkoituksena on nyt keskittyä hetki muihin asioihin kuten esimerkiksi projektiluontoisiin hommiin Vuokatti-Ruka urheiluakatemiassa, mikä on uusi mielenkiintoinen projekti. Pienen kevyemmän jakson jälkeen on hyvä lähteä sitten rakentamaan hommaa uusiksi parin viikon kuluttua Lapin lumilla puhtaalta pöydältä henkisesti ja fyysisesti virkeänä. Uskon vakaasti, että homma alkaa taas rullaamaan toivotulla tavalla, kun saan kaikki asiat takaisin tasapainoon.

Summasummarum. Viikonlopusta ei jäänyt oikeastaan mitään hyvää käteen henkilökohtaisesti. 48. sija pertsan sprintissä ei ollut todellakaan sitä, mitä lähdin hakemaan! Viikonloppu oli vaan selkeä todiste siitä, että nyt tarvitsee ottaa kevyempi jakso ja ladata hieman akkuja. Onnistuneen harjoituskauden jälkeen olen erittäin luottavainen, että hiihtovauhti kasvaa huomattavasti, kun saadaan kausi kunnolla käyntiin!

Seuraavat kisat hiihdän todennäköisesti Rovaniemen Suomen Cupissa kolmen viikon päästä. Sitä ennen kuitenkin hetki happea, minkä jälkeen laadukkaita treenejä Lapin lumilla!


-Vellu

Kisakauden avaus käsillä

Vuokatti-Jämi-Vuokatti-Jämi-Vuokatti

Siinäpä Riksun viimeisen kuukauden aikana suuntautuneet reissut. Välillä on auto purettu ja uudestaan taas pakattu Jyväskylässä uutta reissua varten. Niin se vain on, että syksy tuppaa olemaan sellaista aikaa, jolloin lunta täytyy lähteä etsimään suksien alle. Kilpailukausi lähestyy vauhdilla ja h-hetki odottaakin jo nurkan takana lokakuun viimeisenä viikonloppuna.

Syyskuun lopulla olin Vuokatissa leirillä kaveriporukalla ja ensimmäiset kilometritkin tuli sivakoitua hiihtoputkessa. Leiri piti sisällään kuitenkin vielä jalkalenkkejä Vuokatin poluilla ja sauvarinteessä sekä rullahiihtoa Vaaran nousussa ja rullaradalla. Siitä huolimatta oli mukava laittaa sukset jalkaan ja saada jo vähän lumituntumaakin.

Lumi vielä purun alla odottamassa levittämistä.

Kalenterit kääntyivät lokakuuksi ja Jämin Jänteen tiimin hiihtäjät kokoontuivat  kertomaan mietteistä tulevaan kauteen. Porukalla oli hyvä meininki ja katseet jo tiukasti tulevassa kaudessa ja avauskisassa. Tunnelmat olivat innostuneet, jännittyneet ja odottavaiset. Katso juttu Kestävyysurheilun sivuilta.

Jämin Jänteen naisten viestijoukkue: Minä, Hennariikka ja Roosa

Seuraavalla viikolla olikin vuorossa YOKO:n suksitestit Vuokatissa. Uusia suksia oli melkoinen nippu testausta varten. Suksitestipäivien jälkeen päässä pyörikin monenlaisia numeroyhdistelmiä. Päivät olivat tiukkoja, mutta paljon tarttui mukaan taas oppia suksien testaamisesta. Ja taisi sitä muutama melko hyvä suksiparikin mukaan valikoitua ;)

Viime viikolla suuntana oli Jämi, jossa leireilin seurakaveri Hennariikan kanssa neljä päivää. Leirin painotus oli lumella hiihtämisessä, mutta yhtenä päivänä kävin sauvarinteessä tekemässä kovemman treenin. Jämin hiihtoputki ja olosuhteet olivat loistavassa kunnossa!

Kokonaisuudessaan treenit ovat sujuneet mukavasti ja hyviä treenejä on tullut tehtyä myös Jyväskylässä reissujen välissä. Hyvillä mielin kohti tulevaa talvea ja kauden avausta Vuokatin Suomen cupissa 29-30.10. Lauantaina kilpaillaan sprintissä ja sunnuntaina on vuorossa viestit.

Saunarinnettä Jyväskylän Laajavuoressa.

Tästä tämä taas lähtee rullaamaan! Ensimmäiset lumihiutaleet jo onkin leijalleet ilmassa :)

Terveisin, Riksu

Riksun kesäkuulumiset

No mitenkäs se Riksun kesä sit oikein meni?

Kuvien sanotaan kertovan enemmän kuin tuhat sanaa. Katso millaisen tarinan saan kerrottua kuulumisistani ja mitä mun kesään on oikein mahtunut :)

TOUKOKUU

Juoksua, pyöräilyä, rullahiihtoa ja voimaharjoittelua eli pääosin ihan vaan perustekemistä. Mutta mahtui toukokuuhun yksi kilpailukin, Petoteamin järjestämä SkiErgo-kisa. Sprinttikisa, jossa vetolaitteella kilpailtiin 500m matka sisältäen karsinnan, välierän ja finaalin. Panoksena oli kilpailun voiton lisäksi myös Suomen ennätyksen tekeminen, sillä aikaisemmin ei Suomen ennätystä oltu kirjattu. Tiukkaa vääntöä ja rankka kilpailu, mutta lopulta naisten sarjan voitto, nopein aika ja leveä hymy irtosi allekirjoittaneelle!

SkiErgo naisten Suomen ennätys 1.49,8

KESÄKUU

Hommat jatkui pitkälti samalla peruskaavalla vaihtelevassa Suomen kesäsäässä. Kuun alussa olin muutaman päivän flunssassa, mutta siitä pääsin eroon lepopäivillä. Himos Uphill Runin kävin juoksemassa, mutta hirveetähän se oli flunssan jälkeen. Tulipahan ainakin limat irrotettua, koska oikein muuta ei siitä käteen jäänyt. Kesään kuului myös Venlojen viesti, jonka vuoksi ohjelmassa oli myös muutamia iltarasteja ennen tuota koitosta. Itse Lappee-Jukola sujui ihan mukavasti, pari pummia, märkää ja kuraista. Juoksu kuitenkin tuntui hyvältä ja suoritukseen voin olla ihan tyytyväinen, vaikka sitä kartan lukemista täytyisikin vielä paljon harjoitella :D   

Juhannuksena juostiin perinteinen Kiimasen savulenkki, joka on tullut juostua jo useampana vuonna. Tänä vuonna oma juoksu oli tasainen ja jaksoin loppuun asti pitää vauhtia yllä. Ja oli se aika kellontarkkaa työtä, sillä melkein sekunnilleen sama aika kuin viime vuonna. Juhannukseen kuului myös vaellusta Konneveden kansallispuistossa, jonne oli keväällä merkattu uusi reitti. Hienoja maisemia, suosittelen!

HEINÄKUU

Heinäkuuhun kuuluu aina Joutsan Joutopäivät ja Joutohölkkä. Numerolappu rintaan ja lähtöviivalle niin kuin monena vuonna aikaisemminkin. Juoksu lähti rennosti liikkeelle ja aika tasapainoisen juoksun pystyin tekemään. Pieni notkahdus puolessa välissä, mutta loppuun sain taas kiristettyä. Maaliviivan ylitin uudella ennätysajalla, joten tyytyväinen olin juoksun jälkeen.

Muuten treeneissä asfaltin reunaa rullasuksilla ja pyörällä. metsäpoluilla juoksua, Laajavuoren laskettelurinteessä sauvarinnettä ja punttisalilla rautojen nostelua. Jyväskylästä löytyy hyvät treenipaikat ja pääosin kesä onkin täällä mennyt.

 

Maiseman vaihtaminen tekee kuitenkin ihan hyvää ja leireilin kaveriporukalla Syötteellä viikon verran. Siellä tuli hyvä treenisetti tehtyä ja mäkeä kivuttua niin jalkasin kuin rullahiihtämällä. Jo viime vuonna tuli todettua Syöte toimivaksi leiripaikaksi ja siksi myös tänä kesänä oli sinne lähdettävä leireilemään. Kokonaisuudessaan hyvää tekemistä porukassa ja kotiin sai lähteä sopivan väsyneenä palauttelemaan. 

ELOKUU

Sama perusmeininki treeneissä jatkui. On niitä hyviä päiviä, ei niin hyviä päiviä ja sitten niitä kulkupäiviä. Välillä sitä taas väsyttää enemmän, vähemmän tai sopivasti, lepäillään ja taas uuteen nousuun. 

Vauhti rullahiihtokisassa kävin kisaamassa Lievestuoreen ajoharjoitteluradalla elokuun puolessa välissä, josta tuloksena 3.sija 9,6 km matkalla. Hyvä kovavauhtinen treeni rullasuksilla, vaikka kova tuuli ja vesisade tekikin paikoin radasta melko liukkaan.   

Toisen rullahiihtokilpailun kävin Oulussa viime viikonloppuna, missä järjestettiin ensimmäinen rullatervahiihto. Naisten kilpasarjassa matkana oli 27km perinteisellä hiihtotavalla. Käytännössä tämä tarkoitti siis sitä, että tasatyönnöllä tuo koko matka mentäisiin. 

2.sija naisten sarjassa

Ryhmässä hiihtämistä, vetohommia ja peesailua mahtui tuohon kisaan. Noin 6km kohdalla ryhmästä erottui kolmen hiihtäjän porukka, jossa sitten matka eteni. Noin 17km kohdalla ryhmä hajosi ja itse olin kolmantena ja hiihdin muutaman kilometrin yksin, mutta sain kuitenkin vielä edellä olevan kiinni noin 5km kohdalla ennen maalia. Loppuvedossa taisteltiin 2.sijasta ja sain lopulta viimeisessä mäessä eroa aikaiseksi ja lopulta 2.sija! Hyvä kisa ja mukava tapahtuma :)

Nyt on elokuun viimeiset päivät käsillä ja näin se kesä suurinpiirtein meni!

Jatketaan tästä tällä meiningillä syksyn treeneihin!

Syysterveisin, Riksu :)

Kesän kuulumiset

Morjensta! Hiljaiselon aika on päättynyt. Se vois olla aika päivittää kuulumisia eetteriin, kun vastahan sitä huhtikuussa viimeksi jotain naputteli tänne. Sanotaanko vaikka, että tämä blogi on ollut ns. luovalla tauolla niin kuulostaapahan ainakin hienommalta... ;)

Pikakelaus toukokuu-elokuu

Kesä on mennyt kyllä yhdessä hujauksessa. Otetaan pieni pikakelaus taakse päin, miten se kesä on mennyt pääpiirteissään. Toukokuu oli yhtä huisketta sinne, tänne, tuonne ja siihen välille. Treenejä käynnisteltiin siinä samalla sopivalla intensiteetillä, jottei mies ollut aivan montussa kokonaiskuormituksesta heti kesäkuun alussa. Aloitin varsinaisesti opintoihini kuuluvan työharjoittelun kesäkuun alussa 4event Oy nimisessä yrityksessä, jonka yksi toimipiste sijaitsee Jyväskylän Laajavuoressa. Samaan aikaan treenimäärät lisääntyivät merkittävästi, joten kokonaisrasituksen kanssa sai olla todella tarkkana. Samaa kaavaa on noudatettu käytännössä koko kesän ajan. Eli Jyväskylän maisemissa on tullut pitkälti koko kesä treenattua ja samalla on käyty töissä. Pari hölkkäkisaa juoksin kesä-heinäkuussa, missä meno oli ihan lupaavaa perustasoa. Lisäksi poikkeuksena arkeen, pari viikon mittaista leiriä oli ohjelmassa heinäkuun aikana: toinen Syötteellä ja toinen Vuokatissa. Ja kas kummaa nyt sitä huomaa olevansa elokuun lopulla ja kisakauden alkuun näyttää olevan sellanen parisen kuukautta. Että sillä lailla. Kesä meni todella nopeasti, mutta meininki on kaikilta osin varsin hyvä!

Lahden MM-latujen tsekkaus työreissun päätteeksi.

Työharjoittelun ja treenien yhdistäminen

Pikakelauksen jälkeen on ehkä ihan hyvä vähän analysoida tekemistä eikä vain suoltaa niitä yhtenä kappaleena pihalle. Kun analysoin viimeistä kolmea kuukautta kokonaisuudessaan, olen siihen erittäin tyytyväinen. Olen pystynyt rytmittämään työharjoittelua ja treenejä pääpiirteissään todella hyvin. Aluksi tietenkin se loi omat haasteensa aikataulutuksineen ja kokonaisrasituksen hallinnan kanssa, mutta nyt voin todeta, että olen löytänyt melko toimivan sapluunan, jolla pyrin menemään eteenpäin.

Oman itsensä kuuntelemista ja toisaalta itsensä johtamista on täytynyt vaalia erittäin tarkasti tänä kesänä, enemmän kuin koskaan aiemmin. Kuulostaa erittäin kliseiseltä, mutta pätee tähän asiaan todella hyvin. Kumpi on parempi, tehdä illalla väsyneenä viikon yksi pääharjoitus vaiko ottaa kevyempi päivä ja tehdä se viikonloppuna levänneenä? Vastaus on päivänselvä. Kumpi on parempi, tehdä viisi tuntia tehokkaasti ja keskittyneesti töitä vaiko olla tekevinäsi kahdeksan tuntia ja poukkoilla asiasta toiseen vähän väliä. Vastaus lienee aika selvä. Vastaukset ovat päivänselviä, mutta mites käytännön toteutuksen laita? Edellä mainitut asiat tiedostan erittäin hyvin, mutta käytännön toteutuksesta saa muistutella itseään tasaisin väliajoin. Välillä se onnistuu paremmin ja välillä vähän huonommin, mutta mielestäni olen kehittynyt näissä molemmissa asioissa kesän aikana, joten pystyn olemaan siltä osin tyytyväinen itseeni ja omiin ratkaisuihini menneen kesän aikana. Toisaalta, kaikessa asioissa on aina kehitettävää, joten asioita voi aina tehdä vielä paremmin. Koen kuitenkin, että työnteon ja tavoitteellisen harjoittelun yhdistäminen ei ole poissulkevia asioita. Ajatusmaailma täytyy olla käännettynä sille tasolle, että kyseiset asiat tukevat parhaimmassa tapauksessa toisiaan!

Entäs treenit sitten? Sain tehtyä kesän aikana kaksi nousujohteista ja onnistunutta harjoitusjaksoa., joihin voin olla tyytyväinen. Kesäkuussa harjoittelin perusharjoittelua Jyväskylän maastoissa. Heinäkuun jakson aikana oli sitten kaksi leiriä, kuten edellä jo mainitsin. Molemmilla leiriviikoilla teemana oli määrää ja mäkeä. Molemmat leirit onnistuivat loistavasti ja treenit kulkivat moitteettomasti. Olin erityisesti yllättynyt, kuinka hyvät puitteet Syöte tarjoaa hiihtäjän kesäharjoitteluun, joten tulen varmasti leireilemään siellä myös tulevina vuosina. Totta kai, Vuokatti tarjosi myös taatut leiriolosuhteet ja mahdollisuuden treenata koko viikon valmentajan silmän alla, joten hommat sujuivat sielläkin todella hyvin! Kahta leiriä luukunottamatta olen harjoitellut käytännössä koko kesän Jyväskylässä, jossa puitteet kesäharjoitteluun ovat kohdallaan. Mieli on pysynyt virkeänä, treenit ovat kulkeneet ja laadukkaita ryhmäharjoituksiakin on ollut tasaisin väliajoin tarjolla. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen kesäharjoitteluun ja sen rytmitykseen, joten olen hyvilä mielin jatkamassa harjoituskautta tästä eteenpäin.

Iso-Syötteen nousu

Kohti syksyä

Elokuun puolen välin kieppeillä pidin yhden kevyemmän viikon treeneistä ja nyt on taas hyvä pöhinä päällä. Kyllä sitä vähän väsyä olikin jo ilmassa tuossa elokuun alussa Vuokatin leirin jälkeen. Seuraavina etappeina on nyt ensi viikonlopun RullaTervahiihto Oulun seudulla, missä matkana on 55km perinteisellä tyylillä, joka tarkoittanee käytännössä tasatyöntyöä. Lisäksi kesän 3. Himos Uphill Run juostaan reilun viikon päästä, missä tulee tsekattua tämän hetken vireystila myös ylämäkijuoksussa.

Muilta osin hommat rullaavat samaa rataa. Harjoittelu keskittyy pääasiassa Jyväskylään syyskuunkin aikana ja työharjoittelu jatkuu samalla tavalla. Toki Vuokatin maisemissa tulee varmasti piipahdettua syyskuun aikana hakemassa vaihtelua maastoihin ja hieman myöskin lumituntumaa hiihtoputkesta.

Tällainen tilannepäivitys tällä kertaa. Katsotaan mitä keksitään seuraavalla kerralla. Heittäkää rohkeesti ideoita kehiin, tiedä vaikka toteutetaan niitä yhdessä Riksun kanssa tai sitten kumpikin erikseen! ;)

Palaillaan,

-Vellu

Riksun hiihtokausi 2015-2016 pakettiin

Kalenterit käännetty jo toukokuuksi ja se perinteisesti tarkoittaa uuden harjoituskauden aloittamista. Palataan kuitenkin vielä menneeseen kisakauteen hetkeksi ennen kuin polkaistaan kausi 2016-2017 käyntiin.

Mennyt kausi jätti kohdallani paljon kysymyksiä ja pohdittavaa, siksi onkin ottanut aikansa koota ajatukset ja pohdinnat, jotta pystyisin jotenkin järkevästi tekstimuotoon kaudestani kirjoittamaan.
Päällimmäisenä ajatuksena jäi käteen pettymys omiin suorituksiin ja tuloksiin. Odotukset olivat kauteen korkealla ja tavoitteet realistiset. Myös kesä ja syksy olivat onnistuneita, joten talvea kohti lähdin innostuneena ja hyvillä mielin.

Alkukausi lähti liikkeelle tahmeasti ja tuo tahmeus ei tuntunut väistyvän sitten millään. Marras-joulukuussa oli heikkoja kisoja ja hyvin heikkoja kisoja. En päässyt mihinkään. Oli vain tunne, että varastossa on, mutta tuloksessa se ei näy. Myös hengityksen kanssa jouduin kamppailemaan alkukaudesta, joka toi osaltaan pienen pelon takaraivoon ja veti mietteliääksi. Pidinkin melkein kuukauden kisatauon vuodenvaiheessa, jonka aikana keskityin harjoitteluun ja tammikuun puolesta välin palasin takaisin kisojen pariin. Helmi-maaliskuussa oli jo havaittavissa ihan hyvää kulkua ja onnistuneita hiihtoja. Välillä paremmin ja välillä taas sellasta perusmenoa. Kauden viimeisistä SM-kisoista pohjoisen turneella jäi kaksijakoiset fiilikset. Hyvää, huonoa ja keskinkertaista suorittamista. Kauden sain kuitenkin pakettiin, vaikka olihan se aikamoinen työmaa tällä kaudella! Syyt ailahtelevaan ja alavireiseen kauteen ovat varmasti monen asian summa. Kokonaiskuormitus kasvoi varmaankin jossain vaiheessa liian suureksi ja reagointi siihen oli alkukautta ajatellen ehkä liian myöhäistä.

Mahtui kauteen myös uusia juttuja, kuten suksien ja seuran vaihtaminen sekä opiskelun sijaan osittainen työelämä. Suksimerkkiä vaihtaessa menee aluksi oma aikansa, että oppii tuntemaan omat suksensa ja kalustonsa. Koko ajan paremmin kauden edetessä tämä alkoi luonnistumaan ja tulikin opittua suksista paljon asioita talven aikana. Seuran vaihtaminen oli myöskin iso muutos, uusia ihmisiä ja uudet toimintatavat. Jämin Jänteen porukka tarjosi kuitenkin paljon tsemppiä ja hyvää fiilistä koko kisakauden aikana. Tiimissä on voimaa! :)
Töitä olen tehnyt koko ajan vähäsen ja se muodostuikin tärkeäksi asiaksi tämän talven aikana, koska pystyin hetkellisesti siirtämään ajatuksiani myös muualle kuin urheiluun. Työt antoivat onnistumisia sekä muuta ajateltavaa, kun samaan aikaan kisat menivät heikosti ja sai keräillä itseään kisaviikonloppujen jälkeen.

Mielestäni on kuitenkin turha katsoa liikaa taaksepäin tai varsinkaan muistella huonoja fiiliksiä, joten ajattelinkin käydä läpi onnistumisia viime kaudelta. Sen sijaan, että alkaisin kertaamaan mitkä kaikki meni pieleen, haluan muistella niitä pieniä onnistumisiani.

Ensimmäinen hyvä hiihto osui ehkä hieman yllättäen Joutsan hiihtoihin, joita voi pitää kotikisoina. Niissä kisoissa en ole oikein koskaan onnistunut, mutta tänä vuonna tuo kurssi kääntyi! Kisa oli myös ensimmäinen, jonka hiihdin tasatyöntämällä. Sen verran oli kotikenttäetua ja tietoa jokaisesta mäestä ja maastonkohdasta niin uskalsin lähteä ilman pitoja. Hyvä kisa ja hyvät fiilikset jäi tuosta kisasta :)

Pari viikkoa Joutsan hiihtojen jälkeen tuli onnistuminen Pylkön hiihdoissa 20km perinteisen kisassa. Meno oli vahvaa ja tasaisella hiihdolla ja hyvällä taktiikalla irtosi makea voitto! Tasatyöntöä oli tarjolla myös tuossa kisassa ja se selkeesti näyttää olleen tie onnistuneisiin hiihtoihin ;)

Ehdottomasti onnistumisiin lukeutuvat molemmat Jämin Jänteen väreissä hiihdetyt viestit. Imatran SM-kisoissa hiihdetty normaaliviesti 3x5km Hennariikan ja Roosan kanssa toivat neljännen sijan! Kahtena edellisenä päivänä olin hiihtänyt luokattoman surkeasti henkilökohtaisilla matkoilla ja itseni kokoaminen viimeiseen viestipäivään niiden jälkeen oli työn takana. Onneksi saan kuulua niin hienoon tiimiin, joka sai luotua tsemppiä viestipäivään. Olin aloittajana ja onnistuin tekemään sen päivän maksimaalisen suoritukseni joukkueemme eteen ja sain olla tyytyväinen hyvään tulokseen! :)

Parisprintin jälkeen.

Taivalkoskella vuorossa oli sitten parisprintti Hennariikan kanssa. Tätä viestiä olin fiilistellyt lenkeillä ja halusin onnistua siinä parhaalla mahdollisella tavalla. Meillä oli hyvä tsemppi päällä ja selviydyimme karsinnasta finaaliin! Oma hiihto oli ihan hyvää ja pystyin roikkumaan pääryhmän mukana. Finaalissa aamun karsinnassa hiihdetyt osuudet jo alkoivat painaa jaloissa, mutta silti kokonaisuutena sain olla ihan tyytyväinen omaan panokseeni. Lopulta sijoituksemme parisprintissä oli kahdeksas! :) Edellisen päivän hyvä meininki jatkui myös seuraavaan päivään ja henkilökohtaiselle matkalle. Lauantaina hiihdettiin perinteisellä prologi 3,75km. Se oli hyvä päivä ja sukset olivat loistavat! Muihin kauden suorituksiini peilaten päivän hiihto oli selkeesti parempaa ja sijoituksellisestikin ihan ok ja olin sijalla 29. Seuraavan päivän vapaan takaa-ajo meni sitten taas aivan päinvastoin, aivan hirveetä.

Jokainen kausi opettaa aina jotain, niin myös tämä mennyt kausi. Suurin oppi oli oppia tuntemaan itseään taas hieman paremmin ja erityisesti huomata se, että periksi en helposti anna!

Valoa ja ensi kautta kohti, ilon kautta!

Keväisin terveisin, Riksu :)

Toimintakertomus ja tilinpäätös 2015-2016

On huhtikuu ja tämän kauden tilinpäätöksen aika. Mitä hiihtokaudesta 2015-2016 jäi lopulta käteen?

Noin 5,5 kuukautta kestänyt hiihtokausi päättyi viikko sitten Rukan SM-viikonloppuun ja perinteisen 50km väliaikalähtöön Rukan haastavilla laduilla ja raskaassa kelissä. Mielestäni hieno kauden lopetus, johon pystyi antamaan viimeisetkin voiman rippeet. Oikeastaan tuo Rukan viisi kertaa kierretty 10km haastava ja monipuolinen rata kuvasti profiililtaan loistavasti myös mennyttä hiihtokauttani, joka sanalla sanoen sisälsi paljon ylä- ja alamäkiä, välillä hieman tasaisempaa suvantovaihettakin. Kausi oli kuitenkin selkeästi kaksivaiheinen: ensimmäiset kolme kuukautta tarvottiin erittäin syvällä suossa tuloksellisesti ja sai todella työstää, että mielen pystyi pitämään kirkkaana tulosten ollessa poikkeuksetta juuri sieltä... Tarpomisen jälkeen tuli sitten yksi siedettävä kilpailu, joka lopulta käänsi kelkan kohti hyvää kevätkautta.

Harjoituskausi oli sujunut erittäin hyvin kesän ja syksyn ajan. Odotukset kauden ensimmäisiin kisoihin oli lupaavia ja hyvällä fiiliksellä odotettiin pääsyä jälleen tositoimiin numerolappu rinnassa. Ensimmäinen viikonloppu Vuokatissa oli kuitenkin täysfiasko. Mies oli pihalla kuin lumiukko eikä suksi kulkenu mihinkään! Se laitettiin ekojen kisojen piikkiin ja suunnattiin seuraavia kisoja kohti. Heikkojen suoritusten aikakausi venähti kuitenkin melko pitkäksi. Olos: ei mihinkään, Rovaniemen SC: ei mihinkään, no pertsan kisa oli ihan ok... Tuli joulukuu ja fiilis kropassa oli koko ajan lupauksia antava, mutta se ei kerta kaikkiaan realisoitunut tulokseen kilpailuissa. Usko oli todellakin koetuksella jossain vaiheessa, mutta sitä täytyi vaan luottaa ja uskoa siihen omaan tekemiseen! Tammikuussa alkoi tulemaan joitain hyviä merkkejä suorituskyvystä, mutta tulokset olivat korkeintaan keskinkertaisia niiden ollessa kuitenkin parempia mitä alkukaudesta. Vaakakuppi oli ehkä sittenkin kääntymässä..

Vantaan Suomen Cupin viestissä hiihto tuntui käytännössä ensimmäistä kertaa kilvanhiihdolta koko kaudella ja sain itsestäni kaiken irti omalla aloitusosuudellani. Pakkasta oli -18-19 astetta, joka tuntui todella rajulle keuhkoissa. Siitä lähtien oikeastaan 3-4 viikkoa hengitys ei tuntunut normaalilta kilpailuissa, vaikka pari ihan hyvää hiihtoa tulikin hiihdettyä kilpailuissa. Tietynlainen rajoitin tuntui olevan hengityksessä. Luultavasti keuhkot ottivat hieman itseensä pakkaskisasta ja otti aikansa, että ne palautuivat taas normaaliksi.

Pari viikkoa Vantaan jälkeen järjestetyt Imatran SM-kisat menivät aikaslailla vihkoon, mutta Vöyrin nuorten SM-kisoissa viikon päästä tuli ihan siedettävä hiihto tuloksellisesti, mikä antoi sittenkin uskoa tekemiseen. Vielä viikko tästä ja Joutsan hiihdoissa ketsuppipullo aukesi kunnolla pertsan 15 kilometrillä, joka käytännössä työnnettiin tasurilla kelin ollessa erittäin haastava ja latuprofiilin ollessa helpohko. Olen kerran aikaisemmin onnistunut kotiladuillani. Se oli M12-sarjassa pertsan 3 kilometrillä ja heti perään 21-vuotiaana onnistuin erittäin vaikean alkukauden jälkeen! Kisan jälkeen oli kyllä hjuva fiilis! :)

Joutsan hiihtojen jälkeen alkoikin sitten selkeästi parempi puolikas kaudestani! Tuli onnistuneita suorituksia peräjälkeen ja itseluottamus kohosi. Vapaa, itselleni heikompi tyyli, kulki sekin kivasti ja olin lähellä voittaa kansallisesti hyvätasoisen vapaan kilpailun Pihtiputaalla viikko ennen kauden yhtä päätavoitettani, Valkeakosken nuorten SM-kilpailuja. Fiilis sen kuin kohosi kisaviikolla ja odotukset kasvoi. Tuli viikonloppu ja vapaan 10km lauantaina. Luottamus oli kova, koska olihan tullut hyvä suoritus vapaalla viikkoa aikaisemmin. Sija painui kuitenkin yli 30:n. Niin että mitähän....? Ei kulkenu, ei sitten silmääkään! Kaikki piti olla kondiksessa. Kisan jälkeen ei oikein napostellu suoraan sanoen mikään, vaikka kuinka yritti ajatella positiivisesti. lltapäivä meni itseä keräillessä, kunnes päätin, että huomenna on uusi päivä ja uusi mahdollisuus! Kävin hakee vähän fiilistä ladulta illalla ja päätin, että huomenna näytetään!

Sunnuntaina oli siis vuorossa päämatkani, 20km perinteisellä väliaikalähtönä. Tuntemus ei ollut kovinkaan häävi aamulla, mutta silti loin uskoa itseeni. Alku lähti hyvin käyntiin, mutta sitten alkoi valuminen tuloslistalla. Puolessa matkassa olin sijalla 17. "Jaahas, tänäänkin oli sitten tällainen päivä.." Kisan toinen puolikas lähti kuitenkin sujumaan ja sain hyvän peesin, jossa hiihtää. Nousin tasaisesti ja maalissa olin lopulta viides! Mitaliin jäi se noin puoli minuuttia. Sijoitukseen oli pakko olla erittäin tyytyväinen vaikeahkon kauden jälkeen, vaikka lähiaikoina olikin kulkenut jo paremmin.

Tämän jälkeen olikin enää käytännössä jäljellä kaksi SM-viikonloppua Taivalkoskella ja Rukalla. Matkoja oli laidasta laitaan ja monenmoista suoritusta mahtui noiden viiden kilpailun joukkoon.. Kyseisen setin parhaat kilpailut olivat niin tuntemuksiltaan kuin tuloksellisestikin Taivalkosken pertsan 7,5km prologi sijoittuen 42:nneksi ja Rukan pertsan 50km 31. sijalla. Näissä kilpailuissa sain tehtyä oman kunnon mukaiset suoritukset ja sijoituksetkin tyydyttivät, niiden ollessa parhaat henkilökohtaiset SM-sijoitukseni normaalimatkoilla.

Kausi oli siis erittäin kaksijakoinen, mutta onneksi se parempi puolikas sattui kevään puolelle ja onnistuin pääkilpailuissani. Jokatapauksessa tässä on tarkkaan punnittava, mitkä syyt johtivat tuloksellisesti niin heikkoon alkukauteen. Nyt otetaan kuitenkin hetki helppoa, otetaan opiksi, punotaan juonet ensi kaudelle ja suunnataan jälleen hetken päästä katseet kohti harjoituskautta!

Hyvää kevään jatkoa kaikille!

-Vellu

Nuorten SM-kisat takana ja SM-kisat edessä

Viime viikonloppuna skabailtiin kauden toiset nuorten SM-kilpailut Valkeakoskella. Lauantaina oli vapaan 10km ja sunnuntaina pertsan 20km molemmat väliaikalähtöinä. Seuraavassa lyhyt kiteytys viikonlopusta:

"Lauantaina kahlasin todella syvissä vesissä vapaan 10km kisan jälkeen. Siinä kilpailussa ei vain oikein mikään toiminut ja sijoitus painui tooooodella kauas! Se oli totaalinen floppi. No more words! Sunnuntaina tuntemukset eivät vieläkään olleet huippuluokkaa, mutta kello sen sijaan tykkäsi ja pertsan 20km kilpailussa kiilasin lopulta 5. sijalle. Kilpailun toinen puolisko sujui nousujohteisesti eikä mitaliinkaan jäänyt lopulta kovinkaan paljoa eroa. Kulku ei ollut tuntemuksiltaan huippuluokkaa, mutta onnistununeeseen suoritukseen yhdessä kauden pääkilpailuista voin olla tyytyväinen!" Tulokset viikonlopulta löytyy tästä. 

Riksu puolestaan hiihti perus vedon Lahden kansallisissa hiihdoissa lauantaina. Kilpailu ei oikeastaan herättänyt tunteita kumpaakaan suuntaan. Seuraaviin kilpailuihin täytyy vielä löytää lisävauhtia, jotta tulokseen voisi olla tyytyväinen! Tulokset tästä.

Tästä suunnataan katseet hiljalleen pääsiäisen viettoon. Sunnuntaina on luvassa perinteisen normaalimatkojen kilpailut yhteislähdöillä Äänekoskella, jonne molemmat suuntaamme kilpailemaan. Sen jälkeen alkaa kauden loppurutistus, johon kuuluu kaksi SM-kisaviikonloppua Taivalkoskella ja Rukalla. Matkoina on kaikkea prologista viesteihin ja pariviestistä 50 kilometriin. Mielenkiintoiset karkelot on siis luvassa. Pidetään lippu korkealla ja hiihdetään SM-kilpailut loistavin suorituksin läpi, minkä jälkeen onkin mukava suunnata kevään viettoon ja pienelle hengähdystauolle pitkän kilpailukauden jälkeen.

Palaamisiin,

-Vellu & Riksu

Tuisku hiihdot 13.3 Pihtipudas

Sunnuntaina kilpailtiin Pihtiputaalla kansallisissa kisoissa vapaalla hiihtotavalla yhteislähdöillä. Miehillä matkana oli 10km ja naisilla 6,5km. Molemmilla suksi liikahti mukavasti ja niimpä kakkossija tuli sekä miehissä että naisissa!

Riksu:

Edellisestä vapaan kisasta oli ehtinyt vierähtää mulla jo jonkin aikaa, mutta meno viikonlopun kisassa tuntui kuitenkin ihan hyvältä. Kisa käytiin siis yhteislähdöllä, joka on hieman harvinaisempi kisamuoto tavallisissa kansallisissa kisoissa. Matkana oli naisilla 6,5km eli kaksi kierrosta n.3,3km lenkkiä. Heti lähtömerkin jälkeen sain hyvän paikan letkasta ja alussa hiihtäminen olikin tarkkailua. Ensimmäisellä kierroksella porukka kuitenkin vähän hajosi ja toisella kierroksella meitä oli kolmen hiihtäjän ryhmä taistelemassa sijoituksista 2-4. Viimeisissä nousuissa kiristin vauhtiani ja sain vähän eroa aikaiseksi. Ero riitti loppuun asti ja lopulta ylitin maaliviivan toisena! Kisaan olen tyytyväinen, vaikka mitään lentoa se ei ollutkaan. Muihin tähän kauden kisoihin verrattuna meno on kuitenkin parempaa, joten tästä jatketaan kohti huhtikuun SM-kisaviikonloppuja. 

Vellu:

Itsellänikin viimeisin vapaan koitos oli ollut puolitoista kuukautta sitten Imatran SM-kisoissa, joten oli jo aikakin vapaan kisalle. Hiihto kulki mukavasti ja vauhtiakin mielestäni pidettiin ihan kohtuudella matkalla. Hiljalleen ryhmä pieneni ja viimeisellä kierroksella isoimmassa nousussa erottui viiden hengen porukka. Noin kilometri ennen maalia karattiin laskussa Kinnusen Miikan kanssa ja otettiin sitten lopussa mittaa kumpi veisi päivän kilpailun. Miikka oli edellä ja pääsi valitsemaan parhaimmat ajolinjat loppusuoralle tultaessa ja kuittasi niukasti voiton. Olin kuitenkin tyytyväinen kakkossijaan, vaikka olisi se voittokin maistunut :) Kulku oli kohdallaan ja sukset toimivat kiitettävästi. Kisa oli erittäin hyvä vapaan hiihdoksi ja antoi roimasti itseluottamusta myös vapaalle tyylille. Yhteislähtökilpailut ovat hyvää vaihtelua ja niitä saisi minun puolesta olla kansallisissa kisoissa enemmänkin, jotta saadaan vaihtelua kilpailuihin. Tästä sitten ei muuta kun muutamat reenit vielä alle ja homma jatkuu taas ensi viikonloppuna nuorten SM-kisoissa. Lähdetään sinne tekemään kauden parhaimpia suorituksia ja ennen kaikkea venymään hyville sijoituksille!

Tulokset Pihtiputaan kisoista täältä. 

Ensi viikonloppuna Riksu hiihtää Lahden talvikisoissa lauantaina ja Vellu nuorten SM-kisoissa Valkeakoskella molempina päivinä.

Riksu & Vellu

Pylkön hiihdot 28.2.

Viime sunnuntaina kilpailimme molemmat Pylkönmäellä perinteisissä Pylkön hiihdoissa. Hiihtotapana oli perinteinen ja kisamatkoina naisilla 20km ja miehillä 50km väliaikalähtönä.

Riksulla hiihto oli hyvää menoa ja selkeästi kohti parempaa ollaan koko ajan menossa. Hyvin kulkeneella hiihdolla irtosikin voitto naisten sarjassa! "Kisaan oon tyytyväinen ja hyvin jaksoin pitää vauhtia yllä koko matkan. Radan alku oli melko tasaista ja muutenkin oli paljon tasaisempia pätkiä niin niissä yritin tasurilla pitää kovaa vauhtia ja ylämäkiin sitten vähän passailla. Se taktiikka näytti toimivan.", kommentoi Riksu.

Vellulla puolestaan oli uran ensimmäinen 50km kisa. Suhteellisen nihkeässä kelissä käyty kilpailu painoi voittoajankin lähemmäksi 2.30h. "Väliaikalähtö mahdollisti sen, että pystyin lähtemään täysin omaa vauhtia liikenteeseen ja tavoitteena oli saada ehjä oma suoritus aikaiseksi. Töitä sai Pylkönmäen radalla tehdä koko ajan. Mulla ei ollut mitään odotuksia kilpailuun ja oon ihan tyytyväinen suoritukseen ja pääsin melko kunnialla maaliin. Viimeisellä kierroksella sain kuitenkin maistaa 50km kilpailun luonnetta ja kanttasin melko pahasti vikalla muutamalla kilometrillä ja maalissa olikin nähtävissä melko tyhjää katsetta. Nyt on kuitenkin tämäkin pää avattu ja ei voi muuta sanoa kuin että on se aikamoista hevosen leikkiä tuo 50km hiihto! Saa tässä vielä muutaman viiskymppisen hiihtää ja lenkillä käydä, että tällaset kisat voi hiihtää oikeasti kovaa ja päästä kunnialla maaliin. Kokemuksella on iso merkitys tällä matkalla!" kertasi Vellu omaa taivaltaan viime viikonloppuna.

Tulokset löytyvät täältä.

Ensi viikonloppuna pidämmekin taukoa kisoista ja keskitymme harjoitteluun.

Palataan asiaan!

Riksu & Vellu

Joutsan Hiihdot 13.2.2016 kommentit

Joutsan hiihdot on tältä vuodelta taas kisattu ja molemmilla kilpailu sujui ehdottomasti positiiviseen sävyyn. Tsekkaa molempien lyhyet kommentit kilpailusta alla olevasta videosta.

Tulokset kisoista täältä.

Ensi viikonloppuna molemmat hiihtävät sunnuntaina Keski-Suomen maakuntaviestissä Äänekoskella. Vellu on lisäksi lauantaina viivalla 20 km perinteisellä Keski-Suomen PM-kisoissa Jyväskylässä.


Vellu & Riksu

ENNAKKO: Joutsan Hiihdot

Ensi lauantaina 13.2. kilpaillaan omilla kotikonnuillamme Joutsassa. Ladut viritellään kisakuntoon ja vaikka me molemmat edustammekin nykyisin muita seuroja, olemme silti ponnistaneet Joutsasta ja Joutsan urheilupyhätön pururadoilta ja metsäpoluilta eteenpäin!

Me molemmat asumme nykyään Jyväskylässä Joutsan sijaan, mutta silti koemme Joutsan hiihdot yhdeksi meidän kotikisaksemme. Vaikka kisat käydäänkin tuttuakin tutummilla kotiladuilla, harvoin on oikeastaan kummallekaan tullut erityisen hyvää menestystä Joutsan hiihdoissa. Onko kyse erilaisesta valmistautumisesta vai mistä se voisi johtua, tsekkaa lisää videolta ;)

Kaikki ladun varteen kannustamaan, sillä hiihto on ehdottomasti parasta paikan päällä!

Vellu & Riksu

Vöyrin Nuorten SM-hiihdot ja Neljän Vuoren Hiihto

Tsaudihau! Sunnuntaina Vellu taisteli 15km pertsalla nuorten SM-hiihdoissa Vöyrillä ja Riksu puolestaan hiihti samaan aikaan Neljän Vuoren Hiihdossa Jyväskylässä 18km vapaata. Seuraavaksi lyhyet commenttokset molempien kilpailuista.

Vellu:

Vöyrillä oli tosiaan yksi matka tarjolla M23-sarjalle, 15km pertsalla sunnuntaina. Suht tiukkaa 2,5km rinkiä kierrettiin kuusi kertaa ja kuten SM-kisojen protokollaan kuuluu, kunnon vesikelissä, että päivän kovimmat ukot saadaan varmasti oikeaan järjestykseen. Omalta osaltani päivän esitys oli tasoa hyvä, muttei priimaa. Josko se priima pukkaisi vielä joku päivä tällä kaudella?! Jokatapauksessa sukset olivat loistavat vaikeissa olosuhteissa ja hiihtokin oli ihan tasapainoinen, vaikka hieman viime kilpailuissa vaivanneet hengitysongelmat näyttäytyivatkin kilpailun aikana. Keikuin koko kisan ajan sijan 10 molemmin puolin ja lopputuloksissa V-M Räsänen löytyy 12. sijalta reilu 2min keulaan. Lopputulokset tästä. Kaiken kaikkiaan kilpailu meni ihan hyvin, vaikka harmittaa, ettei pysty täysin venymään kauden tärkeimmissä kilpailuissa ja top10 sijoitus jäi harmittavan lähelle. Tästä kuitenkin jatketaan kautta eteenpäin, onhan tässä vielä kaksi kuukautta kilpailuja jäljellä, mitkä huipentuu SM-kilpailuihin maaliskuun lopulla ja huhtikuun alkupuolella.

Kuva: Jussi Simula

Riksu:

Imatran SM-kisojen jälkeen olen tehnyt vain perusharjoittelua ja sunnuntaina kilpailtu Neljän Vuoren Hiihto 18km vapaalla toimi hyvänä viikon kovavauhtisempana harjoituksena. Sää oli vaihtunut melko kosteaksi ja plussaksi. Kisareitin varrella oli tarjolla monenlaista olosuhdetta, mutta sukset toimi hyvin ja hiihto muutenkin tuntui kulkevan oikein mukavasti :) Lähdin aika reippaasti liikkeelle, sillä kyseessä oli kuitenkin vain 18km ja reitin varrella oli kovien nousujen lisäksi myös hyviä palauttavia laskuja. Tavoitteena oli tehdä tasapainoinen hiihto ja yrittää pitää hyvää vauhtihiihtoa mahdollisimman hyvin yllä koko matkan ajan. Hiihdin käytännössä koko ajan yksin, mutta muutaman selän näin aina edessäni ja matkan aikana pystyin saavuttamaan ja ohittamaan muutamia mieshiihtäjiä. Vaikeasti ja tahmeasti sujuneen kisakauden jälkeen alkoi hiihdossa olla jo sellaista meininkiä mitä kisahiihdossa kuuluukin olla. Lopulta olin sunnuntain kisassa naisten yleisen sarjan ykkönen, joka maistuu aina hyvältä. Hyvällä fiiliksellä eteenpäin! Tulokset löytyypi täältä.

Riksu loppusuoralla

Tästä jatketaan!

Vellu & Riksu

Vellun Imatran SM-hiihdot

Termosta pöytään! Viime viikonloppuna käytiin SM-kilpailut Imatralla ja ensi viikonloppuna sunnuntaina jatketaan SM-kisojen parissa tällä kertaa nuorten SM-hiihdoissa Vöyrillä. Matkana siellä on 15km pertsaa, mutta mennään hetkeksi vielä viime viikonlopun pariin.

Perjantaina oli vapaan sprintti. Kova rata ja baana oli tarjolla. Meno oli ihan kohtuullista ja suht vahvankin tuntuista aika-ajossa, mutta kello ei ollut samaa mieltä. Tylysti laulukuoroon aika-ajosta ja hiihdot jäi yhteen hiihtoon perjantaina. En löytänyt mitään yksittäistä syytä karsiutumiseen. Toki kaikki osa-alueet täytyy natsata kilpailussa kohdalleen, jotta tiukassa sekunninkymmenystaistelussa voi pärjätä. Tällä kaudella kuitenkin sprintit ovat olleet minulla jostain syystä takkuisempia kuin ennen, joten tässä on ehdottomasti miettimisen paikka, että mistä se johtuu ja mistä löydetään se sprinttivauhti takaisin..

Lauantaina oli päivä uusi. Vapaan 15km oli vuorossa. Kisa sujui ärsyttävästi ihan jees, ei minkäänlaista venymistä, muttei mitään katastrofiakaan. On se kun menee SM-kisoihin ja hiihtää ihan ok. Se ei riitä. Kisa lähti hyvin käyntiin ja pienen välikuoleman jälkeen loppukin tuli suht hyvin. Kovavauhtisessa kilpailussa olisi tarvittu vielä enemmän rentoa kovavauhtista hiihtämistä, joka ei kaikilta osin itseltä onnistunut. Sijoitus oli jotain 70-80. Puoli minuuttia kovempaa ja sijoitus olisi 40-50, johon olisin ollut tyytyväinen. Puolen minuutin puristusta ei kuitenkaan löytynyt ja tuloksena oli tasapaksu hiihto.

Viikonlopun kruunasi asianmukaisesti viestit. Minulle tuli 2. osuus hiihdettäväksi Ilveksen ykkösjoukkueessa. Henkka toi joukkueen loistavissa asemissa avausosuudelta. En pystynyt osuudellani täysin vastaamaan muiden menoon ja sijoitus hieman tippui osuudellani. Hiihto oli viikonlopun trendin mukaista. Ihan ok, muttei minkäänlaista venymistä. Jouduin tasasilla osuuksilla aika ahtaalle eikä hengityskään toiminut aivan normaalilla tavalla. Mäet sujui kuitenkin kohtuullisesti todella hyvän suksien pidon ansiosta. Hiihto parani hieman loppua kohden, mutta harmitti todella paljon, että eroa keulaan tuli aika roimasti ja etten pystynyt venymään viestihiihdossa. Olimme lopulta 11. sijalla maalissa 9. sijan ollessa 50 metrin päässä, joten kohtuullinen suoritus meiltä joukkueena, vaikka täysin tavoitteeseemme emme päässeet.

Alkuviikko on palauteltu kovasta viikonlopusta ja pieni flunssakin iski viikonlopun jälkeen. Onneksi se on paranemaan päin ja toivotaan, että sunnuntaina Vöyrillä ollaan taas täydessä lyönnissä. Pidetään peukkuja ja yritetään nostaa trendiä viime viikonlopun hiihdoista!

Ollaan kuulolla!

-Vellu

SM-kisat Imatra 29-31.1

Tämän vuoden ensimmäinen SM-kisaviikonloppu Imatralla takana ja on aika kommentoida tuota kolmipäiväistä kisarupeamaa. 

Viikonlopun kisoihin lähdin hyvillä mielin, sillä tuntemukset olivat kuitenkin olleet koko ajan parempaan suuntaan. Alkukausi on ollut todellista kamppailua ja siksi jo pelkästään valon näkyminen tunnelin päästä oli posiitivinen signaali. Ainoa mitä mietin oli se tulisivatko SM-kisat kuitenkin liian nopeasti vastaan kisakalenterissa? No nyt voi viikonlopun jälkeen todeta, että taisivat tulla. Perjantaina sprintin karsinta oli tuntemuksiltaan jo ihan hyvää, vaikka jatkopaikka jäikin saavuttamatta, joka oli ehdottomasti tavoitteena. Suksien kanssa oli pieniä ongelmia, joka varmasti vaikutti osaltaan lopputulokseen. Mutta ajatukset kohti seuraavaa kisaa eli lauantain vapaan kymppiä. 

Riksu sprintin karsintahiihdossa

Lauantain kisa oli todella suuri pettymys. Oma meno oli könyämistä ja selviytymistaistelua. Ekalla kierroksella keskeyttäminen kävi mielessä, mutta päätin silti hiihtää maaliin siitä huolimatta, että hiihto tuntui joltain aivan muulta kuin kisahiihtämiseltä. Sijoitusta en ole edes katsonut. Harmitti muutenkin paljon.

Pettymys täytyi vaan yrittää harmitella ja kääntää ajatukset seuraavan päivän viestiin. Ensimmäistä kertaa pääsimme hiihtämään viestiä tällä porukalla, että kaikki olivat paikalla samassa viestissä. Saimme hyvän tiimihengen päälle ja lähdimme taistelemaan hyvästä sijoituksesta! Olin aloitusosuudella ja tavoitteena oli antaa ladulle kaikki se mitä tällä hetkellä oli annettavaa. Ekan kierroksen hiihdin rennosti, sillä numerolla 24 lähtiessä on aluksi aika ahdasta ladulla hiihtää ja täytyy etsiä omaa paikkaa. Tokalla kierroksella kiristin ja hiihto tuntuikin vahvalta. Jyrkässä mäessä kuitenkin kävin polvillani ja uudelleen kisavauhtiin kiihdyttäminen keskellä mäkeä toi liian kovat hapot jalkoihin ja loppuun vähän hyydyin. Ero kärkeen ei onneksi järkyttävän isoksi venähtänyt. Luottoni joukkueemme kahden muun osuuden viestinviejiin, Roosaan ja Hennariikkaan, oli kova ja tyttöjen hurjat vapaan hiihdot siivittivät meidät lopulta SM-viestissä sijalle 4!! Yllätimme itsemme, mutta aivan varmasti vielä enemmän myös muut! 

Jämin Jänne, naisten joukkue
Roosa, Riksu, Hennariikka

TeamJämin nettisivuillemme pääset tästä.

Imatran SM-kisojen tulokset täältä.

Talvea ja kisoja on vielä jäljellä, tästä jatketaan eteenpäin!

Riksu 

Täällä taas!

Riksu täällä heippa! Hiljaiseloa on blogissa pitänyt, mutta nyt on taas jotain kerrottavaa. Yleensähän se menee juuri siten, että silloin kun homma toimii on jotain sanottavaa, mutta silloin kun homma ei toimi ollaan hissunkissun. Oma kisakausi on lähtenyt nihkeästi liikkeelle ja sitä on tullut mietittyä missä ja mikä mättää. Kun ei ole tarkasti itsekään tiennyt, on ollut vielä vaikempaa saada se tekstimuotoon.

Nyt kuitenkin olen palannut takaisin kisojen pariin noin kuukauden kisatauon jälkeen. Tuona aikana keskityin harjoitteluun ja kävinkin yhdellä leirillä vuodenvaihteen aikoihin Paljakassa Puolangalla. Se oli leiripaikkana täysin uusi, mutta luonnonlunta ja latuja siellä oli silloin paremmin toisin kuin täällä Keski-Suomessa. Leiri oli onnistunut ja pääsi myös vähän pidempiä latuja kiertämään. Ainoastaan leirin loppupuolella pakkanen kiristyi ja parhaimmillaan tai pahimmillaan mittari näytti jopa -32 astetta pakkasta!

Paljakan ladulla

Mutta kliseisesti sanottuna nyt on uusi vuosi ja uudet kujeet! Viime viikonloppuna molemmat kilpailimme Vantaalla Suomen Cupin osakilpailuissa 16-17.1. Lauantaina oli viestit ja sunnuntaina yhdistelmähiihdot.

Riksu:

Viesti hiihdettiin tällä kertaa kaikki osuuden vapaalla. Itse olin seurani Jämin Jänteen joukkuueessa toisella osuudella. Aloittajana ollut Hennariikka aloitti loistavasti ja tuli toisena vaihtoon! Siinä vaiheessa täytyi minun malttaa mieleni ja lähteä tekemään vain omaa hiihtoani. Edellisestä kisasta oli useampi viikko, joten oli arvoitus millaista se oma kisavauhti tällä hetkellä on. Tahmeaahan se oli, mutta siinä oli myös jo paljon hyvää. Missään vaiheessa hiihto ei erityisemmin helpolta tuntunut, mutta aukaisi hyvin paikkoja. Tulin vaihtoon seitsemäntenä. Lopullinen joukkueemme sijoitus oli 17.

Seuraavana päivänä oli vuorossa sitten yhdistelmähiihto, jossa siis puolessa välissä kilpailua vaihdetaan perinteisen sukset ja sauvat vapaan suksiin ja sauvoihin. Naisilla matkana oli 7km+7km. Lähdin sillä mielellä kisaan, että tavoitteena olisi rento ja ehjä hiihto. Perinteisen osuuden hiihdin rennosti ja se tuntuikin jo paremmalta kuin edellisenä päivänä. Vapaan osuus oli alkuun vaikeaa, mutta loppua kohden alkoi sekin jo sujumaan. Viimeisellä kierroksella pystyin lopussa puristamaan ja terävyyttäkin jo alkoi löytymään. Loppusijoitukseni oli lopulta 21. Tästä on hyvä jatkaa!

Riksu Vantaan Suomen Cupissa

Vellu:

Täälläkin suunnalla on viitteitä paremmasta, kun kolmen viikon kilpailutauon jälkeen pääsi jälleen kilpailujen makuun. Koko alkukausi on ollut enemmän tai vähemmän takkuista erinäisistä syistä, vaikka joitakin hyviä asioita on kuitenkin suorituksissa ollut havaittavissa. Lauantain viestissä olin Jämsänkosken Ilveksen ykkösjoukkueen aloittajana. Meno oli kauden parasta ja vaihdossa tuntuikin käytännössä ensimmäistä kertaa tällä kaudella kunnolla siltä, miltä hiihtokisan jälkeen täytyykin tuntua! Olin siis saanut kropasta kaiken irti kylmässä kelissä ja tähän olin erityisen tyytyväinen. Lisäksi sain tuotua joukkueemme suht hyvissä asetelmissa vaihtoon, mistä oli hyvä lähteä jatkamaan viestin kahta viiimeistä osuutta. Onnistuimme joukkueena hyvin ja olimme maalissa tiukan taistelun jälkeen lopulta 7. sijalla.

Viestijoukkue vas. Janne Häkkinen, Joni Mustonen, Veli-Matti Räsänen

Sunnuntain yhdistelmähiihtoon lähdin tekemään vain omaa ja ehjää hiihtoa, jotta saisin lisää varmuutta omaan tekemiseeni. Ruuhkaisessa yhteislähdössä ja isolla numerolla alkukierrokset olivat melkosta taiteilua. mutta kilpailun edetessä omaan hiihtoon pääsi parremmin käsiksi. Perinteisen osuus kulki melko hyvin ja siinä olisi voinut hiihtää vielä rohkeamminkin jälkikäteen ajateltuna. Vapaalle siirryttäessä edellisen päivän rasitukset tuntuivat kuitenkin melko paljon jaloissa ja se oli enemmän selviytystaistelua maaliin hiihdon kuitenkin parantuessa loppua kohden. Maalissa tuloksena oli 45. sija noin sadan hiihtäjän lähtiessä matkaan, mihin pystyin olemaan pääpiirteissään tyytyväinen.

Vellu sunnuntain yhdistelmähiihtokisassa.

Viikonloppu kokonaisuudessaan antoi paljon itseluottamusta omaan tekemiseen ja uskoa siihen, että hiihtokunto alkaa hiljalleen paranemaan SM-kisojen lähestyessä.

Ensi viikonloppuna kilpailemme molemmat pertsan normaalimatkalla lauantaina Tampereen Fis-hiihdoissa ja kahden viikon päästä onkin edessä jo kauden ensimmäiset SM-hiihdot Imatralla 29-31.1.2016. Siellä matkana on vapaan sprintit ja normaalimatkat sekä normaaliviestit.

Palaamisiin!

Terveisin, Riksu & Vellu