Lauantaina saavuttiin kisapaikalle ja todettiin keli melko haastavaksi, koska latu oli pehmeä ja kostea. Kisajärjestäjät tekivät aamulla päätöksen, että sprinttirata suolataan ja latua ei pääse kiertämään kukaan ennen kisaa. Noh siinä vaiheessa itse mietin, että kerta se on kai ensimmäinenkin lähteä kisaan ilman, että on kiertänyt latua ollenkaan. Olishan se ensimmäinen kerta voinut olla myös joku vähän pienempikin kisa... :D Kaikki kilpailijat ja huoltajat testasivat sukset verryttelyladulla. Valitsin sukset, jotka laitettiin kisakuntoon. Tein hyvän verryttelyn sekä avausvedon alle, jonka jälkeen lähdin sitten kohti lähtöaluetta. Lähtöpiippaukset ja terävästi liikkeelle. Latu oli paikoin tosi kova ja sillan kohdalla taas pehmeää. Hiihto meni vähän hätäilyksi ja tyhmiä virheitä "ajolinjoissa", joissa meni aivan liikaa aikaa. Eipä hiihdon jälkeen voinut silti pettynyt olla! Se oli sen päivän maksimisuoritus tuollaisella valmistautumisella.
Sprinttikarsinta |
Hulinaa verryttelyladulla |
Salpausselän kisat oli hieno kokea myös aidan toisella puolella, hiihtäjän roolissa. Tunnelma kisapaikalla oli hyvä ja myös itsellä oli rento ja hyvä fiilis koko kisaviikonlopun ajan. Erityisesti mahtava kannustus jää mieleen viikonlopulta. Isot kiitokset kannustuksesta ladun varrella sekä kaikista tsemppiviesteistä!
Kärki menee vielä kaukana ja paljon täytyy lenkkitossuja kuluttaa sekä tienreunaa rullasuksilla mennä, mutta askel kerrallaan! Hieno kokemus vetää kuitenkin suupielet ylöspäin ja antaa motivaatiota jatkaa eteenpäin! :)
Seuraavan kerran starttaan Pyhäjärven Suomen cupissa 21-22.3., jossa on perinteisen sprintit sekä perinteisen viestit.
-Riksu :)
Hieno kirjoitus Riksu. Veti suupielet ylöspäin täällä Sastamalassakin tätä lukiessa. ;) Tsemppiä seuraaviin kisoihin! :)
VastaaPoistaKiitos, mukava kuulla! :)
Poista