Vellun yhteenveto kaudesta

Lähtökohdat hiihtokauteeni olivat melko poikkeukselliset, kun viime syksynä kävin armeijan. Lähdin sinne sellaisella asenteella, että en yritäkään tehdä samanlaisia ja saman verran asioita kuin edellisinä vuosina. Päätin treenata fiiliksen mukaan, koska olin kuullut paljon tarinoita yliharjoittelusta armeijavuotena. Pidin koko ajan sellaisen asenteen, että silloin kun väsyttää, lepään, ja silloin kun tekee mieli lenkille, lähden treenaamaan. Nyt voin kauden päätteeksi todeta, että onnistuin tässä erinomaisesti ja ennen kaikkea pysyin terveenä koko armeija-aikani.

Pyhäjärven Suomen Cup viestialoitus

Pääsin hyvin harjoittelemaan lokakuun alkuun asti ilman suurempia armeijan tuomia rasituksia. Ajanjakso lokakuun puolivälistä itsenäisyyspäivään asti sisälsi kuitenkin paljon metsäaamuja, ajanjakso, joka on hiihtäjälle erittäin tärkeä. Hiihtokilometrejä ei käytännössä kertynyt kovinkaan paljoa ennen itsenäisyyspäivää, mikä koetteli varsinkin pääkoppaa rotan lailla. Olin onneksi henkisesti varautunut siihen ja tiesin, että itsenäisyyspäivän jälkeen pääsisin treenamaan suhteellisen normaalisti, koska armeijaa ei ollut siinä vaiheessa jäljellä kuin 1,5 viikkoa. Lisäksi olin miettinyt, että aloitan kilpailukauden varsinaisesti vasta tammikuun puolella ja tarkoituksena oli keskittyä hetken harjoitteluun armeijan jälkeen. Mutta en voi väittää, etteikö olisi välillä mietityttänyt pimeässä alkutalven kosteassa metikössä, että tuleeko tästä touhusta yhtään mitään koko talvena. Treenaaminen oli ollut onnetonta 1,5 kuukautta ja kovaa hiihtäminen tuntui utopistiselta.

Käännekohta, varsinkin henkisesti, oli kuitenkin armeijan lopuksi juostu cooperin-testi, jossa tein ennätyksen käytännössä muutama päivä loppusodan jälkeen ja parin päivän päästä tästä käyty epävirallinen kilpailu Laajavuoressa, jossa sain positiivisia signaaleja siitä, että kunto ei ollutkaan niin huono kuin kuvittelin. Tajusin, että kaudella voisi hiihtää ihan hyvääkin vauhtia, kun malttaa vähän aikaa tehdä perusharjoittelua suksilla. Lisäksi selkeästi asettamani tavoitekilpailut rauhoittivat tekemistä, koska kyseiset kilpailut olivat pääasiassa vasta maaliskuussa, joten en hätäillyt minkään asian suhteen vaan rakensin hiljalleen kuntoani. Lisäksi helmikuussa pidin toisen pienen harjoitusjakson, jonka vuoksi suorituskykyni helmikuun kilpailuissa ei ollut parhaimmillaan, mutta toisaalta harjoitusjakson avulla olin hyvässä iskussa vielä maaliskuun tärkeissä kilpailuissa.

Rukan SM-viestialoitus.

Päätavoitteeni kaudella oli Jämin SM-hiihdot, nuorten SM-kisat Kokkolassa maaliskuun alussa ja Rukan SM-viestit. Voin sanoa, että onnistuin tekemään kauden parhaat suoritukset varsinkin Rukan ja Kokkolan kisoissa ja Jämilläkin pystyin sen hetkiseen tilanteeseen peilaten tekemään tasapainoiset suoritukset hiihtämilläni matkoilla. Tarkemmat raportit kauden parhaista kisoista:

Jämin SM-kisat
Kokkolan Nuorten SM-hiihdot
Rukan SM-kisat

Kilpailuja yhteensä kaudella 19 kpl:

Viestit 7kpl
Sprintit 2kpl
Normaalimatkat 10kpl

Perinteisellä 10kpl
Vapaalla 9kpl

Talven mittaan tuli kisailtua melko kattavasti ympäri Suomea.
 Kuvassa paikat, joissa meistä jompi kumpi tai molemmat kilpailivat kauden aikana.

Olen erittäin tyytyväinen hiihtokauteen 2014-2015. Sain tehtyä parhaat suoritukset kauden pääkilpailuissa ja muutamia hyviä tuloksiakin tuli niin henkilökohtaisesti kuin joukkueenakin, Huhtikuu on nyt enemmän tai vähemmän siirtymäaikaa ja toukokuun alkupuolella siirrytään jälleen sorvin ääreen. Katsotaan mitä kuvioita tuleva kausi tuo tullessaan!

Palataan astialle!

-Vellu